Tekoälyn sisäpiirissä aiheena tällä kerralla luvatusti tulevaisuuden työviikon visiointi. Lopussa konkreettinen harjoitus ja valmis kehote (prompt).
Tulevaisuuden työviikko tietotyössä rakentuu kahden työtavan päälle:
- tekoälyavusteinen työ (ihminen tekee, AI auttaa)
- tekoälyvetoinen työ (AI hoitaa työnkulun, ihminen ohjaa)
Yli vuosi sitten helmikuussa olin webinaarissa puhujana otsikolla Tietotyö tänään ja huomenna. Jaoin silloin faktoja siitä, missä tekoälyn kanssa mentiin Suomessa. Puhuin tekoälyn kehityksen vauhdista ja suunnasta. Esitin myös huoleni siitä, että työelämä voi polarisoitua tekoälyn hyötyjiin ja häviäjiin.
Tulevaisuuden työviikko mallia 2025
Silloin tekoälyä töissä hyödynnettiin vielä kapeasti ja satunnaisesti, vaikka suuret mahdollisuudet olivat jo nurkan takana. Esitin visioni tulevaisuuden työviikosta erityisesti tiimityötä tekeville ja se näytti visuaalisesti tältä (tein Gammalla):
Ajattelin tuottavuuden moninkertaistumisen johtavan lyhyempään työviikkoon.
Taisin olla väärässä.
Työ taitaa usein ottaa sille varatun ajan. Jos työsopimuksessa lukee 37,5 tuntia, moni organisaatio löytää kyllä tavan täyttää nuo tunnit. Vaikka tekoäly nopeuttaisi yksittäisiä työtehtäviä, se ei automaattisesti tarkoita lyhyempiä työpäiviä.
Mutta kahdessa asiassa olin mielestäni oikeilla jäljillä.
Ensinnäkin jaottelin työn kahdenlaiseen tekemiseen:
- tekoälyvetoiseen (kuvassa siniset laatikot)
- tekoälyavusteiseen (kuvassa keltaiset laatikot)
Tekoälyavusteisessa työssä ihminen tekee työn, mutta tekoäly auttaa. Se opastaa, sparraa, tiivistää, luonnostelee, analysoi, ehdottaa ja parantaa.
Tekoälyvetoisessa työssä taas tekoäly ottaa isomman osan kokonaisesta työnkulusta. Ihminen antaa suunnan, asettaa rajat, tarkistaa lopputuloksen ja tekee päätökset.
Tämä jaottelu tuntuu vuonna 2026 ajankohtaisemmalta kuin koskaan.
Uskon yhä vahvemmin, että tekoäly tulee osaksi lähes jokaista tietotyön tehtävää. Ei välttämättä samalla tavalla jokaisessa roolissa, mutta tavalla tai toisella.
Minulle tämä on jo arkea. En yhdessäkään merkittävässä työtehtävässä haluaisi palata aikaan ilman tekoälyä.
Toinen oikeansuuntainen ajatukseni liittyi työn ajalliseen laajenemiseen:
Ajattelin jo vuosi sitten, että tietotyö ei tulevaisuudessa tapahdu vain maanantaista perjantaihin kello 8–16 välillä. Ihminen kyllä tarvitsee lepoa, mutta tekoäly ei tarvitse viikonloppua, yöunia tai palautumispäiviä.
Tässä mallissa AI-agentit työskentelevät taustalla silloinkin, kun ihminen ei työskentele.
Maanantaiaamu ei alkaisikaan viikkopalaverilla ihmisten kanssa, vaan myös agenttien työn tarkastelulla:
- Mitä agentit tekivät viikonlopun aikana?
- Mitä ne tekivät valmiiksi?
- Mitkä luonnokset, analyysit tai ehdotukset pitää tarkistaa?
- Mitä niille kannattaa antaa seuraavaksi tehtäväksi?
Tämä kuulostaa vielä monelle kaukaiselta. Mutta suunta on jo näkyvissä.
Tulevaisuuden työviikko mallia 2026
Paljoa en muuttaisi yli vuoden vanhasta mallistani.
Monet työelämän perusasiat eivät katoa hetkessä. Yhä järjestetään henkilöstöinfoja, pidetään palavereja, kommunikoidaan, tehdään päätöksiä, suunnitellaan, opitaan, kuunnellaan asiakkaita ja tehdään keskittymistä vaativaa ajattelutyötä.
Mutta työn tekemisen rakenne muuttuu.
Todellisia agentteja ei vieläkään näy kovin monen tietotyöläisen arjessa. Tässä kohtaa on tärkeää erottaa toisistaan tavallinen tekoälyavustaja ja agentti.
Agentilla en tarkoita tässä yksittäistä Custom GPT:tä, Copilotin vastaavia tai muuta työkalua, joka vain vastaa käyttäjän kehotteisiin.
Tarkoitan työnkulkua, jossa tekoäly saa tavoitteen, käyttää työkaluja, käsittelee tietoa, tekee välivaiheita, hyödyntää kontekstia ja hoitaa työn alusta loppuun.
AI-agentti tietotyössä tarkoittaa ohjelmistoa, joka saa tavoitteen, suunnittele työnsä, tekee/valitsee/käyttää tarvitsemiaan työkaluja, suorittaa työtä vaiheittain ja tuottaa lopputuloksen ilman ihmisen jatkuvaa ohjausta.
Työkalut ja agentit ovat olemmat hyödyllisiä, mutta niiden vipuvaikutus on eri luokkaa:
- Kun tekoäly auttaa kirjoittamaan sähköpostini nopeammin, se säästää aikaa heti.
- Kun tekoäly hoitaa puolestani toistuvan työnkulun alusta loppuun, se muuttaa koko työni rakennetta.
Siksi tulevaisuuden työviikon kannalta tärkein kysymys on:
Minkä työnkulun voisin antaa tekoälylle kokonaan tai osittain hoidettavaksi?
Se on iso ajattelun muutos.
Meidän pitää oppia katsomaan omaa työtämme kuin järjestelmää:
- Mitä tehtäviä teen toistuvasti?
- Missä käsittelen tietoa samalla tavalla kerta toisensa jälkeen?
- Missä syntyy samankaltaisia päätöksiä, raportteja, viestejä, analyysejä tai suunnitelmia?
- Missä minä olen aidosti korvaamaton?
- Ja missä olen vain hidas rajapinta järjestelmien välissä?
Tuo viimeinen kysymys voi tuntua epämukavalta. Mutta juuri siksi se on hyödyllinen.
Minä päätän, koneet tekevät
Oma tavoitteeni on rakentaa työtäni kohti mallia, jossa en vain käytä tekoälyä yksittäisiin tehtäviin. Haluan suunnittella kokonaiset työnkulkut tekoälyjen ympärille.
Tavoitteeni on siirtyä yhä enemmän yrittäjästä järjestelmäarkkitehdiksi.
Se ei tarkoita, että katoaisin omasta työstäni. Päinvastoin.
Se tarkoittaa, että keskityn enemmän niihin asioihin, joissa minulla on suurin arvo:
- ajatteluun
- asiakaskohtaamisiin
- päätöksiin
- luottamuksen rakentamiseen
- kokonaisuuksien hahmottamiseen
- uuden luomiseen
- itseni kehittämiseen
Ja annan koneille enemmän sellaista työtä, joka perustuu tiedon käsittelyyn, luonnosteluun, vertailuun, seurantaan, analysointiin ja tuottamiseen.
Minä päätän. Koneet tekevät.
Tämä ei tapahdu yhdessä loikassa. Eikä se ala täydellisestä agenttijärjestelmästä.
Se alkaa siitä, että opit katsomaan omaa työtäsi uudella tavalla.
Harjoitus: suunnittele ja aloita elämään tulevaisuutesi työviikkoa jo tänään
Kopioi kehote tekoälytyökaluusi ja vastaa kysymyksiin konkreettisesti. Älä yritä kuulostaa tehokkaalta. Kuvaa työsi sellaisena kuin se oikeasti on.
Jos käytät maksullista ChatGPT:tä, valitse uusi Thinking 5.5 -malli ja valitse Verkkohaku-työkalu. Jos käytät jotain muuta, sovella.
Tämä harjoitus ei ole pelkkä ideointitehtävä. Se vaatii oman työn jäsentämistä, nykyisten työkalujen tunnistamista ja tuoreinta tietoa siitä, mitä eri tekoälytyökaluilla voi jo tehdä, siksi paras päättely ja verkkohaku ovat tarpeen.
